Finnfoamin vetovastuu vaihtui Suomessa
Finnfoam siirtyi kahden johtajan malliin, kun Asso Erävuoma nimitettiin Finnfoam Oy:n varatoimitusjohtajaksi marraskuusta 2023 lähtien. Hän vastaa jatkossa Finnfoamin johtamisesta ja operatiivisesta toiminnasta Suomessa.
Perheyrityksessä pitkään toimitusjohtajana ollut Henri Nieminen puolestaan keskittyy jatkossa enemmän konsernitason johtamiseen ja kansainvälistymisen jatkamiseen, uusien ratkaisuiden kehittämiseen sekä konsernin innovaatioyhtiön FF-FUTURE Oy:n, että muiden yritysten puitteissa.
Finnfoam vahvistaa samanaikaisesti organisaatiotaan yhteistyökumppaneidensa palvelemiseen
Myynnistä, logistiikasta sekä teknisestä asiakaspalvelusta vastaa jatkossa liiketoiminta- ja myyntijohtaja Jari Rantamäki. Finnfoamilla lokakuun alussa teknisenä kehitysjohtajana aloittanut Jussi Jokinen ottaa vastuulleen aikaisemmin Erävuoman vastuulla olleet tuotekehityksen ja teknisen asiakaspalvelun kokonaisuudet. Jokisella on yli 15 vuoden kokemus rakenteellisesta energiatehokkuudesta ja sen kehittämisestä. ”Finnfoamin ratkaisut vastaavat erinomaisesti tiukentuviin vaatimuksiin niin määräysten kuin ilmastonmuutoksen näkövinkkelistä”, Jokinen kommentoi.
Finnfoam vahvistaa talvikauden aikana myös myyntiään rekrytoimalla kaksi uutta henki- löä, joista toisen vastuulla tulee olemaan märkätilarakentaminen ja Tulppa-märkätilalevy- jen ratkaisukokonaisuus. ”Märkätilarakentaminen Tulppa-levyillä kasvaa voimakkaasti ja tiedostamme teknisen myyntipäällikön tarpeen urakoitsijoiden kanssa työmaiden haasteita ratkomaan”, Rantamäki summaa.
Tiukentuvat direktiivit ovat mahdollisuus
Asso Erävuoma näkee rakennusalan tiukentuvat EU-direktiivit hyvänä mahdollisuutena, koska korjausrakentamisella voidaan kompensoida halvaantunutta uudisrakentamista. Suomessa on rakennusten korjausvelkaa jo yli 80 miljardin euron arvosta ja Erävuoman mielestä on perusteltua, että lainsäädännöllä nyt avitetaan kiinteistökannan rakenteelli- sen energiatehokkuuden parantamista, monestakin syystä.
Kansallisella tasolla Suomi ei yksinkertaisesti pääse päästövähennystavoitteisiinsa ilman että niin uudis- kuin vanhojen rakennusten energiatehokkuus laitetaan kuntoon, koska rakennusten käytönaikainen energiankulutus on vajaa 30 prosenttia Suomen päästöistä. Vaatimukset ovat kuluttajienkin näkökulmasta pitkällä tähtäimellä hyvä asia, koska alhainen energiankulutus on tae alhaisesta energialaskusta. Samalla kiinteistöjen arvo nousee.
Lisätietoa:
